Ajankohtaista



 
 
 
Ilona Rytkönen

”Sunnuntaikävelijä kohtaa mäyrän”
10.3. – 4.4.2018

YKSITYISNÄYTTELY
öljyvärimaalauksia

Galleria Becker
Jyväskylän Taiteilijaseura ry
Seminaarinkatu 28
Jyväskylä  



Näyttelytietoja täydentyy vähitellen.

Jyväskylän taiteilijaseura ry, Galleria Becker ja Taidelainaamo
Avoinna ti-pe 12-17, la 12-15, su 12-16
Seminaarinkatu 28, 40100 Jyväskylä   |   puh 040-824 3031   |   jkl.taiteilijaseura@kolumbus.fi




__________________________________________________________________________________
 
 
Jyväskylän Taiteilijaseuran Vuosinäyttely
"Jyväskylän Taiteilijaseura juhlatuulella"

16.12.2017 – 4.3.2018
Jyväskylän Taidemuseo
Kauppakatu 23, 40100 Jyväskylä

Avajaisia vietetään  15.12.2017 klo 1719

Klo 18 on tanssitaiteilija Anne-Maarit Kinnusen tanssi-improvisaatio näyttelyn teosten pohjalta.
 

Minulle itselleni juhlavuosi Suomi 100 synnyttää symbolisia mielikuvia ihmisestä rintamalla/kotirintamalla ja omalla tavallaan myös nykypäivänä: Nainen teoksessani, ”Sotaleski”, esiintyy menettäjänä ja voittajana, raadeltuna ja kaatajana. Androgyyni ”Sotilaan morsian” on sekä rakkauden korvike että salarakas. Sisäinen elämä molemmin puolin rintamaa ei ehkä sisimmältään poikkea meidän omista kohtaloistamme?

Nämä kaksi alla olevaa öljyvärimaalaustani ovat näyttelyssä mukana:


 


 

Vas yllä: Sotaleski,öljyväri, 2017 ja oik. yllä:Sotilaan morsian, öljyväri, 2017 


Jyväskylän Taiteilijaseura onnittelee 100-vuotiasta Suomen tasavaltaa!

Näyttely esittelee 84 kuvataiteilijaa, jotka toimivat ammatissa vuonna 2017, kun Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä juhlitaan. Mukana on myös kahden nykytaiteilijan isoisä, Suomen itsenäistymisen aikaan Jyväskylässä työskennellyt Urho Lehtinen.

 

Näyttelyn avajaisissa julkistetaan ”Juhlatuulella”-kirja seuran jäsenistä. Näyttely ja kirja muodostavat juhlavan nykytaiteen katselmuksen, joka ammentaa voimaansa myös historiasta. Keskisuomalaiset kirjailijat Ville Hänninen, Johannes Lahtinen, Pasi Luhtaniemi, Olli-Pekka Tennilä ja Eeva Rohas ovat kirjoittaneet kirjaan vapaita tekstejä teosten pohjalta. Heidän tekstinsä liikkuvat nykyhetken tunnelmista ja vahvasta paikallistunnusta historian uumeniin ja tuntemattomaan tulevaisuuteen.

Näyttelyn oheisohjelmaa myös vuoden 2018 puolella on luettavissa Taiteilijaseuran uusilla verkkosivuilla

https://jyvaskylantaiteilijaseura.wordpress.com/2017/11/04/juhlatuulella-nayttelyn-oheisohjelmaa/

26.1. ja 16.2.2018 museolla on kaksi taiteilijatapaamista, joissa jotkin taiteilijat tulevat kertomaan teoksistaan ja juttelemaan yleisön kanssa.

 

 

Lisätietoja:
Jyväskylän taiteilijaseura ry
puh 040-824 3031   jkl.taiteilijaseura@kolumbus.fi

___________________________________________________________________________
 
Spectrum Miami, Miami Art Week,  Florida
6. - 10.12.2017

 

Spectrum Miami Tent
1700 NE 2nd Avenue
Miami, FL 33132

http://spectrum-miami.com/about/

________________________________________________________________________________
 
 
”Sinivalkoinen joulu”
25.11.2017 – 11.1.2018
​Näyttely avautuu la 25.11. klo 12-16​ ​

ryhmänäyttely

Galleria Frida
Korkeavuorenkatu 25, 00130 Helsinki
Helsinki


Taiteilijat:
Nina Haatio
Minna Hyrske

Iia Jännes

Päivi von Koskull
Outi Latvala
Susanna Leino

Ritva Luhtala
Tuomas Louhivuori

Helena Puro
Ilona Rytkönen
Miina Äkkijyrkkä

Tervetuloa!

Galleria Art Frida
​  avoinna: ​
ke 12-17, to 12-15, pe 12-17 la-su 12-16
​ HUOMAA JOULUTAUKO​!

Korkeavuorenkatu 25,00130 Helsinki
050 5629237
https://www.facebook.com/GalleriaArtFrida/​

www.artfrida.fi
__________________________________________________________________________
Jyväskylän Taiteilijaseuran kesänäyttely

"Virkamiehen uni"
28.5.–18.6.2017

Punnosen talo, Vanhankirkontie 14, Keuruu
Avoinna joka päivä klo 12–17

Avajaisia vietetään 27.5. klo 18–20





 
 
___________________________________________________________________________

yllä:"Isänmaan Toivo", öljyväri, 2012, Ilona Rytkönen

yllä: "Rintamalla", öljyväri, 2012, Ilona Rytkönen

yllä: "Kauan sitten", öljyväri, 2012, öljyväri, Ilona Rytkönen

TAIDEMAALARILIITON TEOSVÄLITYSTAPAHTUMA 2017
Kaapelitehtaan Merikaapelihalli, Helsinki
11.3.– 19.3.2017

Teoskuvia voi käydä katsomassa etukäteen tammikuusta alkaen www.painters.fi/teoskuvia

__________________________________________________________________________________________________________
 
Kuukauden taiteilija -seinä
Helmikuu 2017
Ilona Rytkönen


Galleria Becker, Jyväskylän taiteilijaseura ry.

Kymmenen puupiirrosta "Skating, dating" -sarjasta (2013 – 2014). Sarja oli yksityisnäyttelyssä Taidekeskus Ahjossa Joensuussa vuonna 2014.

*
Puupiirrokset syntyivät uteliaisuudesta kokeilla saisiko vasaralla ja taltalla liikettä ja tapahtumia puuhun.

*
 

Irtovedoksia ja paspalla voi kysyä Taidelainaamosta myös helmikuun jälkeen!



Jyväskylän taiteilijaseura ry, Galleria Becker ja Taidelainaamo
Avoinna ti-pe 12-17, la 12-15, su 12-16
Seminaarinkatu 28, 40100 Jyväskylä   |   puh 040-824 3031   |   jkl.taiteilijaseura@kolumbus.fi

________________________________________________________________________________________________________________________
 


Armo × Grace × Łaska

Moderneja ikoneja
5.2. – 31.3.2017
Galleria Art Villa Armas, Kangasala
 
Taiteilijat:
Anna Makać, Puola
Basia Mindewicz, Skotlanti
Danylo Movchan, Arsen Bereza, Ostap Lozynsky, Natalya Rusetska, Oksana Vynnychok ja Andriy Vynnychok​, Ukraina
Ilona Rytkönen, Tiina Törö, Marja Hynninen ja Pekka Suomäki, Suomi


Kuva yllä: ”Tikkajeesus”, vuorovaikutteinen esinekooste, 2011-2016, Ilona Rytkönen
 

 
Teoksen vieressä oleva toimintaohje (K-18) suomeksi ja englanniksi:

Jos tunnet tarvetta lyödä teokseeni tikan, voit pyytää sen näyttelyn valvojalta. Tikka jätetään paikoilleen näyttelyn päättymiseen saakka. Kun kaikki valvojan laatikossa olevat 12 irrallista tikkaa on käytetty, teos on ”valmis” tässä näyttelyssä.
 
Tikalla lyöjä edustaa toisia ihmisiä huonosti kohtelevaa henkilöä. Tikan muodossa oleva ilkeä kommentti, silmäys tai muu ele sivaltaa, satuttaa, alentaa ja jättää ulkopuolelle. Saatamme kammoksua pilkkaa, sortoa ja syrjintää, mutta arjessa toista ihmistä on helppoa satuttaa niin silmätysten kuin myös sosiaalisen median kautta.
 
Sanat ja eleet ovat tekoja, teoksessani tikat ovat tekemiämme vääryyksiä.

”Tikkajeesus” sai kunniamaininnan ”Köyhyys on katsojan silmissä” -näyttelyssä Helsingissä joulukuussa 2016.
 
 
Instructions (only for adults):
If you want to participate to the artwork “Tikkajeesus”/”Dartjesus” you can ask for an extra dart from the exhibition supervisor. Leave your dart the place in which you hit/put it. When all extra darts (12) from the supervisor´s box have been hit, the artwork is “ready” at this exhibition.
 
The dart on “Tikkajeesus” is like a nasty comment or bad staring, which reduces and wants to exclude someone out of group of friends. It is easy to say that discrimination is wrong.
But in real life it is even easier to bully, tease or hurt somebody face to face or by social media.
 
Words and gestures are deeds, in my artwork darts are injustices what we have done.
 
“Tikkajeesus” has awarded by honourable mention in “Köyhyys on katsojan silmissä” -art exhibition in Helsinki December 2016.
 
 


Kuva yllä: "Pohjolan Kristus" luistelee vetten päällä, (öljyvärimaalaukseni "Sunnuntailuistelija" pohjalta)
akryyli puulle, gessokohotukset, hopeointi,2016, Ilona Rytkönen

Kuva yllä: "Be My Eyes", akryyli, lyijykynä, metalli, naulat ja helmet puulle, 2016, Ilona Rytkönen





Lisätietoja:
Osoite: Armas Branderin katu 8, Pikonlinna, Kangasala
Avoinna gallerian aukioloaikoina
puh: 050 5774402
galleria.villa.armas@gmail.com


__________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________________________
 
 
 
"Köyhyys on katsojan silmissä?” -taidenäyttely
Käytävägalleria, 1.kerros
27.11. – 4.12.2016
 
Osoite: Lapinlahdentie 1, vapaa pääsy, näyttelytila on esteetön
Avoinna: klo 12 – 18 (4.12 klo 16 asti)
 
  (Teokseni "Tikkajeesus" sai näyttelyssä kunniamaininnan)
 
Näyttelyn taiteilijat:
Ari Bjorn, Pira Cousin, Kaija Eerola, Riitta Forsman, Hannah Hamberg, Shahrzad Hazrati Merja Hujo, Tanja Koljonen, Laura Kärki, Ritva Larsson, Mikko Lautiainen, Sonja Lehto, Maria Mughal, Joona Pakkanen, Merja Puuperä, Satu Rautiainen, Ilona Rytkönen, Timo Tolonen, Susanna Vuorio ja Markku Walldén ja yksi taiteilija  haluaa pysyä nimettömänä.
 
Juryn kokoonpano: Otso Kantokorpi pj, Nella Keskisarja, Kari Lehtonen ja Linnéa Partanen.
 
Keskiviikkona 30.11 klo 15-18  ”Taide Rikastuttaa Elämää” Keskustelutilaisuus taiteilijoiden köyhyydestä Lapinlahden Lähteen auditoriossa. Keskustelussa mukana: Kuka kuuntelee köyhää?, Otso Kantokorpi, Lapinlahden Lähde ja Helsingin seurakuntayhtymä -taiteilijan työn arvostus - taidepolitiikka - taide yhteiskunnallinen vaikuttaja- taideterapia- Lähteen kahvila palvelee
 
Näyttelyyn on koottu 19 taiteilijan teoksia, jotka käsittelevät köyhyyden monimuotoisuutta. Teosten valintakriteerejä olivat taiteilijan näkemys köyhyydestä sekä huono-osaisuutta kokeneen näkemys omasta elämästään.
 
Näyttely tutkii köyhyyden erilaisia muotoja.  Köyhyys voi herättää vihaa, surua, hellyyttä, ironiaa ja sitä voi katsoa humoristisesta tai taloudellisesta näkökulmasta. Miten toisen katse määrittelee sinulle paikasi ja vain hyväksymällä tuon paikan, tiedät tai luulet että sinua kuunnellaan. Mitä tapahtuu jos et hyväksykään?
 
Näyttely on jatkoa Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä -kirjoituskilpailusta (2007), mikä tuotti 850 realistista kertomusta köyhyydestä ja huono-osaisuudesta.  Näyttelyn juuret ovat Euroopan syrjäytymisen ehkäisyn teemavuodessa 2010.
 
Näyttelyn päätyttyä raatimme valitsee taiteilijoista kaksi, joille annetaan Saskia-säätiön 400 euron kannustuspalkinto. 3K-raati: Otso Kantokorpi, Nella Keskisarja, Kari Lehtonen ja Linnéa Partanen. 
Tervetuloa!   
Kuka Kuuntelee köyhää? -Verkosto, Helsingin seurakuntayhtymä ja Lapinlahden lähde.
3K-verkoston verkkosivut: http://www.kukakuunteleekoyhaa.fi/
Lisäksi 3K-verkosto löytyy Facebookista: http://www.facebook.com/home.php#!/group.php?gid=127526893678
Twitter @3KVerkosto
Lisätietoja:
Jouko Karjalainen                                        Tuula Paasivirta             
jouko.karjalainen@thl.fi                                tuula.paasivirta@pp.inet.fi
                                                   
Linnéa Partanen                                          Kari Lehtonen                 
merecaaa@gmail.com                               kari.jj.lehtonen@elisanet.fi                   
                                     
                           
 

_________________________________________________________________________

_________________________________________________________________________

                                              Mukana Brasiliassa!


Tendências Criativas (Luovat trendit)

25.9. – 31.12. 2016
Centro Cultural Juparana
Valencia, Rio de Janeiro
Brazil

_______________________________________________

Suomen Pohjoismainen Taideliitto PTL
Särö – Sprickan – Fracture
2.9. – 13.10.2016
Loviisan Almintalo
Brandensteininkatu 3,
LOVIISA

Yllä kuva: "Vapautuksen teologi" (yksityiskohta), öljyväri, 2015

Vapautuksen teologi  –  Marja-Sisko Aalto
 
Kuten onneksi joskus tapahtuu, muserretuiksi tarkoitetut eivät olekaan tuhoutuneet tai jääneet sivustakatsojiksi. Marja-Sisko Aalto on pappi, kirjailija, Vuoden Lyyli 2009 ja Kuopion hiippakunnan notaari.
Hän nousi Suomessa julkisuuteen vuonna 2008, kun hän Imatran kirkkoherrana toimiessaan kertoi olevansa transsukupuolinen ja aikovansa korjata sukupuolensa miehestä naiseksi, mutta päätyi eroamaan kirkkoherran virasta vuonna 2010 katsottuaan, ettei pystynyt rakentamaan riittävää luottamusta voidakseen hoitaa virkaansa menestyksellisesti. Dekkari ”Murha tuomiokapitulissa” ilmestyi vuonna 2013.
 
Öljyvärimaalauksessani ”Vapautuksen teologi” Marja-Sisko Aalto esiintyy sortumattomana teologina, jonka päähän tulleesta aukosta voi nähdä Magnus Enckellin 1893 vertauskuvalliseen hiilipiirrokseen ”Poika ja pääkallo” viittaavan nuorukaisen.
 
Vapautuksen teologia on viime vuosikymmenien kenties merkittävin teologinen liikehdintä, jonka päämääränä on yhteiskunnallinen tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus. Se nostaa toiminnan keskiöön ne ihmiset, jotka ovat taloudellisten rakenteiden, sukupuolensa, ihonvärinsä tai etnisen taustansa vuoksi sorrettuja, ja pyrkii näiden ihmisten vapautukseen.
 
”Vapautuksen teologi ” -maalaus käsittelee yhteiskunnassamme esiin tullutta vaikeutta hyväksyä ihmiset kokonaisuuksina erilaisine ominaisuuksineen. Myös kirkko, jonka tehtävä on suojella ja varjella elämää, on syyllistynyt ajamaan esimerkiksi transsukupuolisuudesta tai muusta ominaisuudestaan kertoneita jäseniään ja työntekijöitään henkisesti ulkopuolisiksi, tai vaikeuttamaan heidän toimintaansa niin, että he joutuvat jättämään kutsumustyönsä ja osallistumisensa seurakunnan yhteydessä. Tässä yhteiskunnassa valitettavasti me kaikki kirkkoon kuuluvat jäsenet – jotka emme sano mitään, kun vääryyttä edessämme tapahtuu – me olemme tuo kirkko.
 
Libertation Theology  –  Marja-Sisko Aalto
 
Luckily, as it sometimes happens, the things that were meant to be crushed are not actually destroyed at all, or are sometimes just left on the margins.  Marja-Sisko Aalto is a priest, an author, the Vuoden Lyyti 2009 recipient and Kuopio’s diocese notary.
 
Marjo-Sisko Aalto received significant publicity in 2008 when, while working as Imatra’s Church vicar, came out as trans-sexual and announced her decision to begin correcting her bodily identity from male to female. In 2010, she decided to resign from her position as vicar because she was unable to build sufficient confidence to successfully fulfill her professional duties.
Her detective story ”Murder in the Chapter” was published in 2013. 
 
In my oil painting ”Libertation Theology”, Marja-Sisko Aalto is shown as an unfaltering theologue with an opening in her head, through which you can see a youth in resemblance of Magnus Enckell’s 1893 charcoal drawing ”Boy with Skull”.
 
Libertation Theology is probably the most significant theology movement of the last decade which strives for social equality and justice.  It focuses on liberating those who are repressed because of economic structures, gender, skin colour or ethnical background.
 
The painting ”Libertation Theology” deals with societal difficulties apparent in fully accepting all people regardless of their differences. Even the church, whose roll it is to protect and guard life, is guilty of driving away transgender and/or others courageous individuals who have come forward as different. These people are emotionally outcast and often their work becomes so difficult that they ultimately abandon their calling and participation in the congregation.  Unfortunately in this society we, who belong to the church – and who say nothing when injustice occurs in our presence – we are that church.
 
 
 
 
 
 

 

_________________________________________________________________________


 
MUUTOS -näyttelyssä Jyväskylän Taiteilijaseuran ryhmänäyttelyn 28 taiteilijaa ovat itse valinneet esille kaksi teostaan, uuden ja vanhan. Teosten yhteydessä on pieni vapaamuotoinen kirjoitus taiteilijan ajatuksista.

”Ilona Rytkönen:
Peppi, öljyliitu, 1969
Vanhempi teokseni on 7 vuotiaana tekemäni aika topakka Peppi Pitkätossu. Lapsena pukeuduin Pepiksi, laitoin letit rautalangalla sojottamaan ja olin aika omapäinen. Äitini huokaisi jossain yhteydessä: ”Ilonahan syntyikin ihan itte!” Toivon itselleni edelleenkin Pepin (tahdon)voimaa ja erityisesti (taiteellista)itsenäisyyttä.
 
Pyörre, öljyväri, 2015
Myöhäisempi maalaukseni on vesipyörteessä hurjasti pyörivä nukke. Tässä yhteydessä ´Pyörre´ on kuvaus taiteiljaminäni aivomyrskystä, jonka seurauksena ilmoille lennähtää parhaassa tapauksessa uusi käyttökelpoinen idea.
Toisessa yhteydessä ”Pyörre” kuvastaa sitä mylläkkää, johon ihminen voi tahtomattaan tai tietoisesti joutua. Silloinkin ilmoille saattaa singahtaa jotain uutta ja toteuttamiskelpoista.”

Kiitos näyttelytoimikunnalle Pyörteen hyvästä paikasta, sen taustalla ryöpsyää koski!
Tervetuloa!

Osoite:
Vaajakosken Wanha Woimala
Konttisentie 2, Vaajakoski
Avoinna su – pe klo 12 – 18 (juhannuksena suljettu)
 
 lisätietoja www.jkltaiteilijaseura.net

___________________________________________________________________________________

EARTH 2016
The ESSENCE OF SURVIVAL

3.6. - 12.6.2016
AVA-galleria
Pohjoinen Rautatienkatu 17 B

Ryhmänäyttely Helsingissä. Mukana taiteilijoita Suomesta ja Brasiliasta
Avajaiset 2.6.2016 klo 18-20

Muutoin avoinna  ti-pe 11-18 ja la-su 12-16

 

 

__________________________________________




Earth Contemporary Salon
23. – 27.5. 2016
United Nations headquarter (YK:n päämaja)
New York

Osallituvat maat:USA, Brasilia, Ranska, Marokko, Italia, Saksa, Suomi

Näyttelyssä mukana olevat taiteilijat:
Antti Raitala
Aulikki Nukala
Eila Ekman-Björkman
Hanna Varis
Ilona Rytkönen
Iria Ciecka Schmidt
Jari Järnström
Maaria Märkälä
Maarit Björkman-Väliahdet
Marja Hakala
Minja Revonkorpi
Nonna-Nina Mäki
Panu Ruotsalo
Päivyt Niemeläinen
Saila Seppo
Sirkka Laakkonen
Urho Kähkönen
___________________________________________________________________________________

AVA ART FESTIVAL OSAKA
29.3. – 3. 4.2016
Group Exhibition in Osaka / Ryhmänäyttely Osakassa
Enokojima Art, Culture and Creative Center
Osaka, Japan

Osallistuvat taiteilijat Suomesta, Ruotsista, Portugalista, Brasiliasta ja Japanista



Yllä: Ilona Rytkönen Sunday on the Ice of a Finnish Lake1, öljy, 2015

OSALLISTUVAT taiteilijat:

Hanna Varis, Liisa Knuuti, Heidi Vasara, Taru Tomperi, Ilona Rytkönen, Totte Mannes, Moosa Myllykangas, Virpi Leinonen, Kirsi Jaakkola, Mervi Karhunen, Tuuli Helve, Anu Eskelin, Merja Hujo, Merja Nykänen, Marjatta Ranta-Iso, Iria Ciecka Schmidt, Saila Seppo, Bo Alström, Carina Fogde, Hiroko Ikegami, Kunio Abe, Mizuho Koyama, Masaki Matsushita, Yukiharu Sugimoto, Reiko Tsunashima, Cecilia Rondon, Claudia Colagrande, Adriana Florence, Merie Mercier, Marcello Romeiro, Erisson Thompson, Sonia Sónia Domingues - Sonny's Art, Yasuo Kitai, Edson Cardoso

AVA Magazine -lehdessä on juttua näyttelystä sivulta 4 alkaen ja minusta s. 22-23:

https://issuu.com/artevidaarte/docs/ava_magazine_2016_osaka_new_york__7_12d1e4cb937d75?e=0
 

___________________________________________________________________________________
_Taidemaalariliiton teosvälitys 12.3.–20.3.2016
Kaapelitehdas, Merikaapelihalli
Tallberginkatu 1, Helsinki

Avoinna: ma – pe 12 – 18, la – su 11 – 17
11.3. avoinna ajanvaranneille. Vapaa pääsy.

Taiteilijoiden opastamat yleisöesittelyt:
la ja su klo 12 ja klo 14

Lisätietoja: Katariina Lager 09 6811 0575, katariina.lager(at)painters.fi
Seuraa tapahtumaa facebookissa: Taidemaalariliiton teosvälitys
 
Yllä TML Teosvälityksessä Ilona Rytkönen: Pyryooppera kahdelle 3, 100x81 cm, 2015

Alla olevassa jutussa otettu esille tuttu maalaus:
http://umami.fi/etusivun-paajuttu/liisa/taidemaalariliiton-teosvalitys-1500-teosta-600-kuvataiteilijaa/

Lisätietoja:
https://www.facebook.com/groups/726738780744843/


Teoksia eri taiteilijoilta, aakkosittain: 
  http://www.painters.fi/teoskuvia/page/2/?a=R
____________________

 
Yllä: "Näky" ja "Luolahyppy", öljyväri pellavakankaalle, á 100x81 cm






valokuva:Merja Nykänen
_____________

Ilona Rytkönen ja Hannu Castrén  Yle Radio 1:n kulttuuriohjelma Kultakuumeessa
toimittaja Lisa Enckellin haastateltiavina.
 
Ohjelma lähetetään ke 6.5.2015 klo 15.05, Yle Radio 1, Kultakuume.
Toinen osa esitetään 15.5., jossa esitellään mm. Jyväskylän taiteilijaseuraa, sen Taidelainaamoa ja Galleria Beckeriä.
Molemmat ohjelmat ovat kuultavissa myös Yle Areenassa ensilähetysten jälkeen.

Haluan olla taiteilija! Vaikka taiteilijaksi tullaan yhä enenevässä määrin koulutuksen myötä, niin yhä edelleen taiteilijaksi pääsee myös tekemällä taidetta ja osoittamalla näyttelyiden ja töittensä kautta pätevyytensä. Suomen taiteilijaseuran jäsenjärjestöt hyväksyvät näyttöjen perusteella ammattilaiseksi. Taidemaalari Ilona Rytköselle kohtaaminen kuraattori ja kriitikko Hannu Castrénin kanssa oli käänteentekevä kokemus.

Keskisuomalainen kuvataide juhlii. Vuosi 2015 on keskisuomalaisen kuvataiteen juhlavuosi. Tänä vuonna muun muassa Jyväskylän taiteilijaseura täyttää 70. Matkalla maan keskipisteeseen -juhlanäyttelyiden lisäksi kaikki Jyväskylän Taiteilijaseuran jäsenten tänä vuonna pidettävät näyttelyt ovat osa juhlavuotta. Yksi taiteilijoista on Ilona Rytkönen, jonka näyttely on parhaillaan esillä Korpilahden Höyrygalleriassa.

Kuvan keväässä syvennyttään opiskelijan identiteettiin. Kuvataideakatemian lopputyönäyttely esittelee tänä vuonna 43 valmistuvan opiskelijan töitä. Esillä on maalauksen, kuvanveiston ja taidegrafiikan ohella tila-aikataiteen koulutusohjelman lopputöitä. Kultakuumeen haastattelussa on myös näyttelijänä tunnettu Henna Tanskanen.
Keskiviikon kolumnistina on Saara Cantell.
______________


kuva yllä: yksityiskohta maalauksesta "Sunnuntailuistelija", 2014, Ilona Rytkönen


"Sieluntiloja / Estados del alma / States of the Soul"
maalauksia,piirustuksia ja tilateoksia
2.5. – 24.5.2015
Höyry-galleria
KORPILAHTI

     Näyttelytiedote
 
Luistelimme eräänä sunnuntaina puolisoni kanssa peilikirkkaalla Päijänteen jäällä saaria ja pilkkijöitä kierrellen.  Harmittelin, ettei tullut kuvattua elävää miesluistelijaa tulevaa maalausta varten. Myöhemmin kankaalle näytti muistista syntyvän tuttu mies. En usko, että olisi tullut parempi valokuvan pohjalta. Kasvojahan maalauksen miehellä ei ole, silti jo moni on nähnyt siinä puolisoni. Jos olisin muotokuvamaalari, en ehkä tekisi kasvoja ollenkaan, vaan yrittäisin löytää mallini omimmat eleet ja maneerit.

Ihmisen (ja hyönteistä isomman eläimen) keho, eleet ja ilmeet kiinnostavat minua. Helsingin Sanomien tiedesivuilla 3.9.2014 olleessa artikkelissa kerrottiin, että Charles Darwinin mukaan kasvojen ilmeet ovat synnynnäisiä, päinvastoin kuin eleet. Kaksivuotias lapsenlapsemme käveli pappamaisesti kädet selän takana, palattuaan erään yökyläilyn jälkeen kotiinsa. Vanhemmat kertoivat, ettei lapsi ollut tehnyt moista ”professorikävelyä” aiemmin. Osa kehollisesta viestinnästämme on opeteltua, osa tiedostamatonta.

Aiemmin mainitsemani tiedeartikkeli kertoi myös Griffitin yliopiston tutkijan Aaron Sellin todenneen, että vihainen ilme syntyy seitsemällä ilmeellä. Artikkeli ei kerro, tarvitaanko iloiseen ilmeeseen eri lihaksia.  Installaatiossa ”Pyykkipojat” olen käyttänyt hyväkseni poikani lukemattomia kasvolihaksia, silloin kun hän vielä asui kotona. Aluksi oli käytössä ne iloisen ilmeen lihakset. Mallina olemisen venyessä yli oletetun ajan, käyttöön tulivat vihaiset, ja lopulta väsymystä ilmaisevat lihakset.

Elävän mallin (ja sen puuttuessa kuvan) ohella olen käyttänyt mallinani nukkea. Ajattelin kokeilla voinko saada elottomalla, ilmeettömällä ja kömpelöillä muovijäsenillä ihmistä matkivalla esineellä synnytettyä vauhdikkaan tarinan.  Oli mielenkiintoinen prosessi ripustaa nukke malliksi katosta rautalangan varaan roikkumaan eri asentoihin. Erityisen haastavaa oli istuttaa se vesivatiin, koska se ilmaa täynnä olevana ponnahteli vääriin asentoihin veden pinnalle, vaikka miten hyvin kiristelin langoilla jalustaan. Kun koko prosessi oli ohi, rautalangat irrotettu ja vedet tyhjennetty sisään vuotaneista saumoista, käänsin nuken pään alkuasentoonsa eteenpäin – ja samalla peukaloni rasahti hauraan otsan läpi. Järkytyin yhtä paljon kuin jos olisin vahingoittanut elävää ihmistä. Olihan nukke ollut ystäväni lapsuudessa ja työkaverini aikuisuudessa. En voi olla näkemättä tilanteessa pelottavaakin symboliikkaa, siksi annan nukkeinstallaatiolle nimeksi ”Helposti särkyvää”. Viereen laitan pienet luistimet.

Nukke ja minä olemme synnyttäneet näyttelyyni maalaussarjan ”Taiteilijan unelma huomisesta”. Sen viisi osaa kertovat tarinan erään taiteilijan toistuvasta kuviosta: Aluksi taiteilija tarvitsee epäsosiaalisen vetäytymisen, syvän keskittymisen ja idean (”Unelma”). Sitten hän prosessoi runsaasta mielikuvituksestaan (”Ajatussinko”) idean, jonka hän sinkauttaa ilmoille toteutettavaksi (”Kohti”). Lopuksi suuri taiteilijajoukko rynnistää näyttelyhakuun (”Rynnistys”) ja – aina joku on Se onniteltava (”Valittu”). Ks. kuva alla.

Taiteen Edistämiskeskuksen tukeman nukketeatterihankkeen kouluttaja, yhdysvaltalainen nukketerapeutti Matthew Bernier kertoo haastattelussa (HS, Maria Säkö, 1.8.2014), että naamioiden takaa sanottiin jo antiikin Kreikassa asioita, joita ei ollut muuten lupa ilmaista. Myös terapiassa nukke voi olla ikään kuin kolmas osapuoli, joka vie viestiä. Nukke stimuloi muistia ja auttaa ottamaan eri rooleja. Nukketeatteria voi kuulemma käyttää kommunikaation parantamiseen, vääristyneiden kehonkuvien korjaamiseen tai jopa traumoista kärsivien sotilaiden auttamiseen. Omasta mielestäni nukke on jännittävä, ehkä pelottavakin.
Näyttely Höyry-galleriassa on noin parin vuoden työskentelyn tulos. Ennen kuin voin aloittaa, on oltava kaksi asiaa: teema(t) ja syttyminen. Suurin osa ajasta, varsinkin prosessin alkuvaiheessa, kuluu pelkkään sisällön ajatteluun. Jos työtäni kuvattaisiin, se olisi katsojalle pitkäveteistä. Teen useita maalauksia yhtä aikaa, joten se pari vuotta ei kulu yhden teoksen kanssa työskentelyyn, vaan kahdessa vuodessa syntyy jokin sarja/sarjoja, joista ehkä tulee näyttely, osa teoksista jää hautumaan. Väliin mahtuu myös kokeiluja ja suunnitelmista poikkeamisia. Näyttelykokonaisuuteni saattaa joskus olla pelkistetty yhden teeman ja tekniikan kokonaisuus. Toisinaan taas käytän (kuten nyt Höyry-galleriassakin) useampia tekniikoita, jos ne palvelevat asiaani, vaikka pääasiallinen työvälineeni ja lähtökohta teoksilleni onkin öljyvärimaalaus.  Alkuperäiseen näyttelytilaan tehdyt työt kertovat ihan muita tarinoita jossain toisessa tilassa, toisen teoksen vieressä.

Myös näyttelytilaan on sytyttävä, niin kuin Höyry-gallerian kanssa tapahtui muutama vuosi sitten.

                                                                                                             15.4. 2015  Ilona Rytkönen

yllä: Ajatussinko, (Pyörre) öljyväri, 2015, Ilona Rytkönen

TERVETULOA!

Artkkelit näyttelystä:
- Keskisuomalainen 11.5.2015 "Maalaaminen tuntuu kuin mysteerin ratkaisemiselta", näyttelykritiikki Hannu Castrén
http://www.ksml.fi/uutiset/kulttuuri/nayttelyt/maalaaminen-tuntuu-kuin-mysteerin-ratkaisemiselta/2048403
 
- Korpilahti -lehti 6.5.2015  "Luistimet nostavat sielun jään pinnasta", kirjoittanut ja kuvannut Sirpa Peltonen
Korpilahti -lehti, sivu 5. Linkki alla:
https://read.edocker.com/#/reader/c69246b6-f30c-11e4-8b0d-00155d64030a




You Tube:
Näyttelyn avasi kuvataidekriitikko Hannu Castén. Sen jälkeen "dose(n)tti" Kaipainen piti puheen,
joka on tallennettu You Tubeen osoitteessa: https://www.youtube.com/watch?v=lsZDc4Z1jL4



TERVETULOA!
HÖYRY-GALLERIA, Korpilahden satama, Korpilahdentie 10, 41800 Korpilahti. Vapaa pääsy!
Avoinna ma – pe: 11 – 17, la – su: 12 – 16 (ja sop. muk.). Lisätietoja: info@hoyrygalleria.fi
www.hoyrygalleria.fi , www.ilonas.fi , Ulla Huttunen 050 4121611 / Arto Salminen 040 5289076

______________

Jyväskylän Taiteilijaseuran jäsenten yhteisnäyttely

"Värivaloa"
8.2. – 15.3.2015 (näyttely sai jatkoaikaa yleisön pyynnöstä)

Kuokkalan kirkko
 Jyväskylä


Sunnuntaina 8.2. klo 11.00 alkaen on kirkon 5-vuotisjuhlamessu ja se on samalla näyttelyn avaus.
Messun jälkeen on kahvitilaisuus.

Kuokkalan kirkko
Syöttäjänkatu 4, 40520 Jyväskylä

______________


Kuva yllä: ”Luolatanssi”,öljyväri,100x81cm, 2012, Ilona Rytkönen
"Baile en la cueva", pintura al óleo, 100x81cm, 2012
"Cave Dance", oil painting,100x81cm, 2012



Bela biennial 2014-2015

5.12.2014 – 8.2.2015
Museu Histórico National / Centro Cultural Rio Scenarium 
Rio de Janeiro, Brazil

Taiteilijat Suomesta:

Anssi Törrönen
Antti Raitala
Aulikki Nukala
Ilona Rytkönen (Museu Histórico National)
Jorma Ohenoja
Juha Metso
Juha Sääski
Jukka Korkeila
Jussi Goman
Kaija Mäenpää
Kristina Elo
Liisa Rasinkangas
Maaria Märkälä
Mari Arvinen
Marika Kaarna
Marikka Kiirikoff
Marjukka Paunila
Marko Viljakka
Minna Jatkola
Petri Hytönen
Raija Heikkilä
Raija Kuisma
Riina Hänninen 
Satu Rautiainen
Sirkka Laakkonen
Sunna Kangas
Terttu Jurvakainen



 SÄHKÖINEN KATALOGI (minun tietoni ovat sivuilla 10-11):


klikkaa yllä olevaa pientä ruutua, tai mene linkkiin  http://issuu.com/artevidaarte/docs/bela/1


Local 1: Museu Histórico Nacional

Data: de 08 de janeiro a 08 de fevereiro de 2015

Endereço: Praça Marechal Âncora, s/n - Centro, Rio de Janeiro

Horário: De terça a sexta, das 10h às 17h30

Sábados, domingos e feriados: das 14h às 18h

Informações: (21) 3299-0300 / 3299-0324

www.museuhistoriconacional.com.br

 

Local 2: Galeria Scenarium (térreo)

Data: de 10 de dezembro de 2014 a 15 de fevereiro de 2015

Horário: De terça a sábado, das 12h às 19h

Endereço: Rua do Lavradio, nº 15, Centro Antigo, Rio de Janeiro

Informações: (21) 2252-9138

www.galeriascenarium.com.br



_________________________________________________________________________________________

"Skating, dating"
puupiirroksia / woodcuts
8.11. – 28.11.2014

Taidekeskus Ahjo
JOENSUU


Kymmenen puupiirroksen sarja syntyi innostuksestani katsoa, kuinka puu taipuisi luisteluaiheeseeni, jota olen innokkaasti toteuttanut maalaamalla öljyvärein kankaalle vuosien 2011 ja 2014 välisenä aikana. Olen aina ollut jonkin teeman "kannattaja" ja halunnut mietiskellä sitä sitten perin pohjin. Edellinen maalausnäyttelyni Taidekeskus Ahjossa, "Keltainen flamenco" v. 2010, paneutui flamencon lauluperinteeseen etsien yhteyksiä omien kokemusteni ja kohtaamieni muiden naisten tarinoiden välillä.
 
"Skating, dating" -puupiirrosnäyttely Joensuun Taidekeskus Ahjossa marraskuussa 2014 koostuu kymmenestä japaninpaperille tehdystä puupiirroksesta, jotka ovat valmistuneet vv. 2013 – 2014, tavanomaisen maalaustyön lomassa. Näyttelyn teosten yhdistävänä tekijänä on minulle viime vuosina tutuksi teosaiheeksi tullut luistelu, ja tällä kertaa eri-ikäisten flirttailu. Erityisesti vanhusten leikkimielinen huomion osoittaminen toisilleen ja kumppanin kaipuu on näyttelyni yhtenä näkökulmana.
 
Usein tarinallisuus, nostalgia ja hyvän olon tunne ovat taustalla teoksissani, joissa olen tavoitellut mennyttä aikaa mm. nuoruuden luisteluiden innoittamina keskisuomalaisen järven jäällä. Päivä oli lyhyt, kun erilaisia koreografioita harjoiteltiin ja leikittiin roolileikkejä. Entisaikojen rusettiluistelut ovat kiehtoneet mieltä konkreettisesti ja metaforana.
 
Piirtämällä ja kaivertamalla puuta sain kaipaamaani virkistystä sekä uutta näkökulmaa tuttuun ja edelleen kiinnostavaan aiheeseen. Sarja on nyt esillä ensi kertaa.
 

TAIDEKESKUS AHJO
Kirkkokatu 23, Joensuu
www.taidekeskusahjo.net

____________________________

              

Jyväskylän Taiteilijaseuran UUDET jäsenet

14.12.2013 – 1.1.2014
Galleria Becker

Avajaiset perjantaina 13.12. klo 18–20

yllä kuva: Ilona Rytkönen Sarja "Ihana helmikuu", öljyväri kankaalle, 2013


 

Galleria Becker
Seminaarinkatu 28
40100 Jyväskylä



LEHDISTÖTIEDOTE NÄYTTELYSTÄ

Jyväskylän Taiteilijaseuraan kuuluu 126 jäsentä. Viimeisen kahden vuoden aikana seuraan on liittynyt parikymmentä uutta taiteilijaa. Joulun ajan kunniaksi Jyväskylän Taiteilijaseura tarjoaa uusille, vuosina 2011-2013 seuraan valituille jäsenilleen yhteisnäyttelymahdollisuuden Galleria Beckerillä. Näyttelyyn sai ilmoittautua lähettämällä kuvia teoksistaan, ja 10 uutta jäsentä lähetti kuvia määräaikaan mennessä.

Näyttelyn idea on syntynyt siitä, että seura haluaa madaltaa uusien jäsenten kynnystä osallistua toimintaan ja toisaalta tuottaa näyttelyn, joka tuo uusia nimiä tutuiksi.

Näyttelyyn osallistuvat taiteilijat ovat: Jukka-Pekka Jalovaara, Piippa Mutikainen, Paula Myllymäki, Kirsi Pitkänen, Biagio Rosa ja Johanna Juvonen, Ilona Rytkönen, Jukka Silokunnas, Maarit Siltamäki ja Sonja Vectomov.

Taiteilijat työskentelevät hyvin erilaisten materiaalien ja aiheiden parissa ja näyttely onkin mielenkiintoinen katsaus keskisuomalaiseen nykytaiteeseen. Esillä on piirustuksia, tilateoksia, veistoksia, valokuvaa, maalausta ja sekatekniikalla toteutettuja teoksia.

Näyttelyn suunnittelusta ja ripustuksesta vastaavat Jyväskylän Taiteilijaseuraa edustavat Minja Revonkorpi ja Anna Ruth.

Näyttelyn tiedotustilaisuus pidetään Galleria Beckerissä pe 13.12. klo 14.00 ja avajaisia vietetään samana iltana klo 18.00. Tuolloin myös taiteilijat ovat tavattavissa. Tervetuloa!

Toiminnanjohtaja
Tuija Ollikainen

Jyväskylän Taiteilijaseura ry
Galleria Becker ja Taidelainaamo
Avoinna ti - pe 12 -17, la 12 -15, su 12-16
Seminaarinkatu 28, 40100 Jyväskylä
puh 040-824 3031
jkl.taiteilijaseura@kolumbus.fi



_________________________________________________________________________________________
 

"MUOTOKUVA"
Lahden Taidemuseo
18.10.2013–19.1.2014





Kuva yllä: "Paula P.", öljyväri kankaalle, Ilona Rytkönen


Suomen Kuvataidejärjestöjen Liiton teemanäyttely

 Suomen Kuvataiteilijoiden Liiton vuoden 2013 teemanäyttelyn kaari kulkee perinteisestä muotokuvasta soveltavaan. Mukana on 56 taiteilijaa eri puolilta Suomea. Teosten kirjo on runsas ja monipuolinen. Samalla kun traditionaalisempi toteutus antaa yhdelle taiteilijalle keinon nostaa esiin yhteiskunnallisia aspekteja tai tarkastella tiettyjä inhimillisyyden piirteitä, tarttuu toinen aiheeseen latautuneen ekspression, hilpeän abstraktion tai lajityypin luonnetta erittelevän analyysin kautta. Henkilö- ja muotokuvan rajat hapertuvat ja teema saa käsitteellisiä, kutkuttaviakin ulottuvuuksia.

Kuraattorina tunnen olevani etuoikeutettu saatuani läpikäydä valtavan määrän hienoa taidetta teemasta, jota rakastan. Näyttelyyn oli ehdolla 337 taiteilijaa ja yli 2000 teosta: muotokuva on edelleen aiheena epäilemättä ajankohtainen ja merkityksellinen.

Näyttely tarkastelee muotokuvaa nykytaidekontekstissa. Historiallisessa perspektiivissä – miksei nykyisinkin – on muotokuvaus ollut yksi taiteilijoiden merkittävimmistä leipäpuista; muun vapaamman työskentelyn mahdollistava taloudellinen tukipilari. Tästä huolimatta tilausmuotokuvia ei sisälly näyttelyyn lainkaan. Minusta oli tässä yhteydessä kiinnostavampaa kysyä, miksi ja millä tavoin taiteilijat käsittelevät teemaa omista lähtökohdistaan, ilman ulkopuolista yllykettä ja vapaana tilaustyön raameista. SKjL:n vuoden 2013 teemanäyttely tarjoaa tähän kysymykseen yhden vastauksen.

Vappu Rossi, kuvataiteilija

Näyttelyn taiteilijat
Anni Arffman (Oulu), Roy Aurinko (Tuusula), Anna Autio (Helsinki), Miia Autio (Tampere), Adrei Bakharev (Turku), Sini Björkholm (Vaasa), Riitta Forsman (Helsinki), Kyllikki Haavisto (Orimattila), Anni Hanén (Hyvinkää), Anni Henriksson (Lahti), Janika Herlevi (Vaasa), Heli Hoffrén (Tampere), Mari Hokkanen (Helsinki), Jukka Huhtala (Helsinki), Niina Huovinen (Tampere), Leena Illukka (Helsinki), Pauliina Kaasalainen (Helsinki), Jonna Kalliomäki (Helsinki), Satu Kiljunen (Kökar), Matti Kolehmainen (Vantaa), Teemu Korpela (Helsinki), Kaisu Koski (Utrecht, Alankomaat), Juha Kuosmanen (Paloinen), Miina Laine (Tampere), Ritva Larsson (Helsinki), Johanna Lemettinen (Lahti), Atro Linnavirta (Lahti), Jarkko Liutu (Savonlinna), Sampo Malin (Riihimäki), Tarja Malinen (Joensuu), Aleksi Martikainen (Helsinki), Aaro Matinlauri (Lahti), Eliisa Määttälä (Turku), Jan Neva (Helsinki), Sanna Maria Paananen (Imatra), Erno Peltonen (Tampere), Antti Pesonen (Helsinki), Eija Pii (Lahti), Saara Piispa (Porvoo), Ulla-Maija Pitkänen (Helsinki), Tomas Regan (Tampere), Ilona Rytkönen (Jämsänkoski), Mia Saharla (Tampere), Gunvor Sarelin-Sjöblom (Pietarsaari), Sampsa Sarparanta (Perniö as.), Timo Takala (Turku), Anitta Toivio (Sahalahti), Maija Toropainen (Helsinki), Heli Tuhkanen (Helsinki), Laura Ukkonen (Helsinki), Tiina Vainio (Turku), Arja Valkonen-Goldblatt (Heinävaara), Henna Vanhapiha (Espoo), Tellervo Viitaniemi (Helsinki), Maria Wolfram (Helsinki) ja Jenni Yppärilä (Tampere

           Etelä-Suomen Sanomat kirjoittaa 18.10.2013:
 

    "Lahdessa järjestettävään valtakunnalliseen näyttelyyn teosvyöry
18.10.2013 9:00 - Anne Honkanen
 
Kuvataiteilija Vappu Rossilla oli edessään yli 2 000 valokuvan pino, josta hänen piti valita teokset Lahdessa järjestettävään valtakunnalliseen Muotokuva-näyttelyyn.

Lopulta seulan läpäisi vain muutama prosentti eli 111 teosta, jotka ovat esillä Lahden taidemuseossa.

- Turha peitellä, että olihan se aika rankka duuni. Töitä olisi ollut toisenkin näyttelyn verran, kuvailee Rossi.

Muotokuva-näyttelyn suosio yllätti myös sen järjestäjän, Suomen Kuvataidejärjestöjen Liiton. Liiton puheenjohtaja, lahtelainen kuvanveistäjä Kalle Mustonen uskoo, että hakijamäärän kasvun taustalla on kurjistuva taloustilanne.

- Museonäyttelyiden määrä on vähentynyt, ja monet taiteilijat kokevat yksityisnäyttelyt liian isoiksi riskeiksi.

Vappu Rossi päätyi tarkastelemaan muotokuvaa nykytaiteen kontekstissa. Siksi hän ei valinnut ripustukseen yhtään tilaustyöksi tunnistettavaa, perinteistä muotokuvaa.

Virallisten potrettien sijaan näyttelyssä nähdään laaja kirjo henkilö- ja muotokuvan välimaastossa keikkuvia teoksia.

Ne on toteutettu lähes kaikilla mahdollisilla tekniikoilla elävästä kuvasta esinekollaasiin perinteistä maalausta unohtamatta."
ESS
http://www.ess.fi/?article=432505


 ________________________________________________________________




kuva yllä:
Ihana helmikuu (osa näyttelyssä olevasta sarjasta), öljyväri 2013, 30x30cm, Ilona Rytkönen
 

 “Pohjoinen rakkaus”
Suomen Pohjoismaisen Taideliiton näyttely Haihatuksessa
10.8. – 22.9.2013

 
TAIDELAITOS HAIHATUS
Jousitie 68 – 70
19650 Joutsa
FINLAND
puh 040 5161703/ Merja Metsänen, Raimo Auvinen
haihatus@haihatus
http://www.haihatus.net
 

Suomen Pohjoismainen Taideliitto jatkaa 2013 jurytettyjen näyttelyiden sarjaansa. Tällä kertaa teemana on Pohjoinen rakkaus – Kärlek i norr.  Näyttely pidetään Taidelaitos Haihatuksessa  Joutsassa  10.8.–22.9.2013.

Pohjoinen rakkaus – Kärlek i norr  -näyttely on korkeatasoinen katsaus tämänhetkiseen suomalaiseen kuvataiteeseen. Näyttelyn teeman puitteissa sekä pohjoisuutta että rakkautta käsitellään monin eri tavoin. Kokonaisuus hakee vastauksia sellaisiin kysymyksiin kuin ”Millaisia merkityksiä pohjoisuus kantaa?”, ”Miten kuvataiteilija kokee pohjoisuuden?”, ”Miten pohjoisuus ilmenee kuvataiteessa vai ilmeneekö se?”  Pohjoisuutta – kuten myös rakkautta – voi olla vaikea määritellä kielen avulla, mutta kuvataiteen keinoin niistä saattaa löytyä aivan uusia ulottuvuuksia ja näkökulmia.

Jokaisella maalla ja kulttuurilla on oma pohjoisensa. Suomalaisten maantieteellistä pohjoisuutta leimaa vahvasti arktinen luonnonympäristö ja ilmasto, mutta pohjoisuus voi olla myös muuta: asenne, mielentila tai tunne. “Pohjoinen” voi toimia metaforana tai symbolina monenlaisille asioille. Näiden kysymysten jäsentäminen ja käsitteleminen tuottaa mielenkiintoisen näyttelykokonaisuuden.

Näyttelypaikkanamme toimii Taidelaitos Haihatus. Taiteilijavetoinen Haihatus tuottaa taidetta, järjestää kulttuuritapahtumia ja ylläpitää kansainvälistä taiteilijaresidenssiä Joutsassa, Keski-Suomessa. Olemme erityisen iloisia, että voimme viedä Pohjoismaisen Taideliiton näyttelyn Keski-Suomeen, täysin suomenkieliselle seudulle ja tällä tavoin kertoa suomalaisen kuvataiteen pohjoismaisesta ulottuvuudesta ja yhteistyöstä muiden Skandinavian maiden kanssa.
Pohjoismaisessa yhteistyössä kulttuurilla on aina ollut keskeinen asema. Tätä tärkeää yhteistyötä Suomen Pohjoismainen Taideliitto haluaa osaltaan ja tällä näyttelylläkin edistää. Toiveena on saada suomalaisen nykytaiteen laajalle katselmukselle kotimaisten näyttelyvieraiden lisäksi katsojia kauempaakin – onhan Haihatus ja Joutsa tärkeiden turistireittien varrella. On kiinnostavaa, miten Pohjoinen rakkaus – Kärlek i norr -näyttely otetaan vastaan ja kuinka “pohjoisuuteen” taiteessa ja suomalaisten taiteilijoiden näkemykseen pohjoisesta rakkaudesta suhtaudutaan.
Posted: 15th heinäkuu 2013 by PTL


Suomen Pohjoismainen Taideliitto
By PTL
Pohjoismaisen Taideliiton tarkoituksena on edistää pohjoismaista yhteistyötä ja ymmärrystä kuvataiteen alalla Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin sekä Ahvenanmaan, Färsaarten, Grönlannin ja Saamelaisalueen kuvataiteilijoiden kesken. Liitto toimii ideoivana, neuvoa-antavana ja tiedottavana yhteistyöelimenä kuvataiteen alueella. Tavoitteensa saavuttamiseksi Pohjoismainen Taideliitto järjestää seminaareja, kursseja, esitelmätilaisuuksia ja näyttelyitä sekä pyrkii kehittämään pohjoismaisen kuvataiteen tunnettavuutta.
Liiton puheenjohtajuus kiertää kahden vuoden jaksoissa. Vuosina 2012-2014 puheenjohtajuus on Islannilla.
Pohjoismainen Taideliitto on taiteilijoiden itsensä hallinnoima yhteispohjoismainen organisaatio. Jäsenliitot toimivat sekä itsenäisesti että yhteistyössä toistensa kanssa. Pohjoismaisen Taideliiton ylin päättävä elin on joka toinen vuosi kulloisessakin puheenjohtajamaassa pidettävä liittokokous. Seuraava liittokokous pidetään keväällä 2013 Islannissa.
Yhdistyksen nimi Suomessa on Suomen Pohjoismainen Taideliitto – Nordiska Konstförbundet i Finland (PTL-NKF) ja sen kotikunta on Helsinki.

Suomen Pohjoismainen Taideliitto/Nordiska Konstförbundet i Finland
Sihteeri Liisa Wilska
liisa.wilska@netlife.fi
050-592 4061

________________________________________________________________
 

”Kesäkatu”
Jyväskylän taiteilijaseuran 68. vuosinäyttely 15.6.–29.9.2013

Jyväskylän taidemuseo, Kauppakatu 23


 Näyttelyn teokset on valinnut Nykytaiteen museo Kiasman johtaja Pirkko Siitari.

Näyttelyn avajaiset perjantaina 14.6. klo 17–19
TERVETULOA!

LISÄTIETOJA:
www.jyvaskyla.fi/taidemuseo
Jyväskylän taiteilijaseuran verkkosivut http://www.jkltaiteilijaseura.net 
  
___________________________________________________________________


 
yllä vas. omakuva: Omakuva, osa 1, öljyväri 2013, 41x38 cm
yllä oik. toisen kuva: Paula, osa öljyvärimaalauksesta, 2013, 65x54 cm

 

"omakuva:toisen kuva"
15.6.– 4.7.2013


Galleria Ronga
Rongankatu 1 C 9,
TAMPERE
Avoinna ti–su klo 12–16, (suljettu juhannuksena 21.6. - 24.6.2013)
Puh 0452681022


Avajaiset perjantaina 14.6. klo 18-20! Tervetuloa.


Outi Aho, Saara Forsell, Teija Hakala, Anja Härkönen, Heli Innala, Urpu-Elina Korhonen, Miina Laine, Tiina Kaisa Leppänen, Julia Prusi, Paula Puikkonen, Ilona Raipala, Ilona Rytkönen, Marje Viitala ja Soile Väätäinen
 
Omakuva ja toisen kuva -näyttely koostuu henkilökuvista. Jokainen taiteilija on tehnyt sekä muotokuvan toisesta näyttelyn taiteilijasta että omakuvan. Tekijöitä kiinnostaa, miten eri tavalla näemme ja koemme toisemme ja itsemme. Näyttelyn ripustuksessa rinnastuvat samasta henkilöstä tehdyt omakuvat ja toisen tekemät kuvat.
 
Kaikki näyttelyn teokset ovat syntyneet tämän kevään aikana. Osallistujat kokoontuivat myös säännöllisesti yhteen saamaan innoitusta toisiaan piirtämällä. Näissä yhteisissä croquis-illoissa kukin taiteilija oli vuoroin mallina toisille.
 
Jokainen toteutti teoksensa itse valitsemallaan tekniikalla ja haluamaansa kokoon. Näyttelyssä on esillä piirustuksia, maalauksia, valokuvia, litografiaa ja ei-esittäviä lokerikkokollaaseja. Joku kuvaa henkilön väreinä, kuvioina tai tämän lempiesineinä, kun taas toinen pyrkii näköisyyteen kolmannen hakiessa ekspressiivisesti henkilön syvintä olemusta.

Mediatilaisuus perjantaina 14.6.2013 Galleria Rongassa klo12 tai sopimuksen mukaan.


 
Tiedustelut:

AvaraTaide ry
Heli Innala puh. 041-5020336
Ilona Raipala puh. 046-6151872

Galleria Ronga / AvaraTaide ry                                                   
Rongankatu 1 C 9, 33100 Tampere
puh. 045-2681022
avoinna ti-su klo 12-18
www.avarataide.fi                                                                              


________________________________________________________

TAIDEMAALARILIITON TEOSVÄLITYSTAPAHTUMA
15.3.–24.3.2013 KAAPELITEHTAAN MERIKAAPELIHALLISSA


Yllä: Naisten vuoro, öljyväri, 2013, 100x80cm.


Rusettiluistelija, osa 5, 2013,100x81cm


Rusettiluistelija, osa 6, 2013, 100x81cm

TAIDEMAALARILIITON TEOSVÄLITYSTAPAHTUMA
15.3.–24.3.2013 KAAPELITEHTAAN MERIKAAPELIHALLISSA
500 kuvataiteilijaa–1 400 taideteosta

Taide torjuu taantumaa
Suomen suurin kuvataidetapahtuma järjestetään Kaapelitehtaalla Helsingissä 15.3.–24.3.2013 Taidemaalariliiton vuosittaiseen teosvälitykseen osallistuu yli 500 Taidemaalariliittoon kuuluvaa ammattitaiteilijaa, Merikaapelihallin 3 500 m2 tilassa on esillä yli 1400 teosta. Teosvälitys on ainutlaatuinen tilaisuus saada kokonaiskuva Suomen nykymaalaustaiteesta ja nähdä millaisia tekijöitä taidekentällä nyt on. Esillä on paljon teoksia vasta taidekouluista valmistuneilta nuorilta uraansa aloittelevilta taiteilijoilta.
Maalaus on ainutkertainen. Maalauksen kyky kuvata samalla niin ulkoista kuin sisäistä todellisuutta on viehättänyt ihmistä kautta aikojen. Maalaus tuo tilaan persoonallisuutta, maalauksen arvoon taantuma ja muodin muutokset eivät vaikuta. Taidemaalariliiton teosvälityksessä ovat esillä maalauksen kaikki mahdollisuudet, yhteys perinteiseen maalaukseen ja uteliaisuus uuteen. Teoksia on kaikista eri tyylisuunnista, esittävästä abstraktiin, minimalistisista voimakkaisiin värimaalauksiin. Luonto, kaupunkimiljööt ja ihminen eri ympäristöissä ovat vahvasti esillä näytteillä olevissa maalauksissa.
Taidemaalariliiton teosvälityksellä on pitkät perinteet. Tilaisuus oli 1970-luvulla valtion taidehankintojen ostotilaisuus. Nykyisin teosvälityksen ostajista valtaosa on yksityishenkilöitä. Vanha tehdasrakennus tarjoaa mielenkiintoiset puitteet perinteisestä taidenäyttelystä poikkeavalle tilaisuudelle, ja se houkuttelee paikalle myös runsaasti yleisöä galleria- ja museonäyttelyiden kävijäkunnan ulkopuolelta. Teosvälityksen tavoitteena onkin löytää uutta kuvataideyleisöä, madaltaa kynnystä kuvataiteen näkemiseen.
Vuonna 2012 teosvälitysnäyttelyssä vieraili lähes 20 000 kävijää. Katsojat ovat ottaneet teostarjonnan runsauden hyvin vastaan: suuresta määrästä löytää aina itseään koskettavia teoksia. Teosten hinnat ovat taiteilijoiden määrittelemiä, ostamansa teoksen saa heti mukaan ja ostajalla on mahdollisuus korottomaan osamaksuun. Entisten vuosien tapaan odotamme paikalle runsaasti yleisöä; perheitä, nuoria ja vanhoja, yrityksiä ja yhteisöjä. Tervetuloa tekemään löytöjä!

Lisätietoja:näyttelysihteeri Katariina Lager
p. 09-68110575
YLEISÖESITTELYT 'RAKASTU MAALAUKSEEN'

Opastetut yleisöesittelyt la 16.3., su 17.3., la 23.3. ja su 24.3. klo 12 ja klo 14. Tilauksesta esittelyitä ryhmille myös muina aikoina.
Tiedotusvälineiden edustajat ovat tervetulleita tilaisuuteen jo torstaina 14.3., jolloin tilaisuus on avoinna ajanvaranneille.
 
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

  

 

Pekka Suomäki ja Ilona Rytkönen 

”Suomifilmejä ja Pyykkipäiviä”
Valokuvia, maalauksia ja installaatio  
                                                                                                                                        
Galleria Pihatto (Valtakatu 80, Lappeenranta) 16.4.–12.5.2013
Lopettajaiskahvit sunnuntaina 12.5. klo 13–15
Lehdistön tapaaminen 15.4. kello 15 

 

                                                                       
 
”Suomifilmejä ja Pyykkipäiviä” -näyttely rakentuu kahdesta toisiaan syventävästä näkemyksestä tavallisen ihmisen arjessa. Pekka Suomäen valokuvat sekä Ilona Rytkösen maalaukset ja installaatio tarkastelevat ihmistä kahdelta suunnalta: läheltä ja etäältä, vieraana ja kutsuttuna.
 
Pekka Suomäki (kuvataiteilija, s. 1961, Korpilahti)
Suomi-kuvan varjoisampaa puolta valottava Suomi-filmit on kuvattu Keski-Suomen maakunnassa vuosina 2008–11. Brändien ja designin sijaan malleina ovat toimineet rakennukset, autot ja muu ihmiseltä unohtunut sekä alueella vielä asuvan väestön edustajat.

Kohteet on kuvattu käsivaralta värinegatiiville siinä ajassa, paikassa ja valossa, missä kulloinkin on satuttu olemaan. Kuvia ei ole manipuloitu eikä kuvaustilanteita järjestelty. Jättivedosten sijaan kuvat on tulostettu luontevalta tuntuneeseen kokoon ja kehystetty löytökehyksiin.
 
Näyttelysarja sisältää kuvia kaikista Keski-Suomen kunnista, joita työn alkaessa oli 27 ja päättyessä 23. Suomi-filmit oli ensimmäistä kertaa esillä Galleria Harmoniassa Jyväskylässä loppuvuodesta 2011. Lisätietoa taiteilijasta http:://pekkasuomaki.weebly.com

Ilona Rytkönen (taidemaalari, s. 1962, Jämsänkoski)
Teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa pyykkien pesemisellä on monitahoinen merkitys. Paitsi, että tuo toimitus on ollut arkinen kotityö, on sille näyttelyssä annettu symbolinen merkitys myös itsensä ja ihmissuhteiden tarkastelussa, unohtamatta viittausta maiden väliseen suureen pyykkien setvimiseen – sotaan.
 
Ensimmäinen mielikuva anoppien ja miniöiden välisestä pyykkien pesusta tuo mieleen eripuran. Installaatio ”Puhdistus” ei kuitenkaan kosketa tuota klassista asetelmaa, vaan ongelmaa suvunjatkamisessa. Teoksen pitsisomisteiset kankaat ovat alkuperäisiä ja nimikoituja lakanoita kolmelta eri sukupolvelta, kolmelta Rytkösen suvun naiselta, jotka kaikki ovat itsekin miniöitä ja anoppeja.
 
Pyykkien riemastuttavampi osa liittyy näyttelyssä viehkeyteen, puhtauteen ja sopivan sulhasen saamiseen Larin Parasken kuvitteellisessa maailmassa: ”Kui saisin mitä halajan, sulhon suuren ja sorian… joka viikko uuen viitan, joka päivä uuen paian, joka päivä pään pesisin, joka kuuru kuurajaisin”. Kaikilla maalausten Paraskeilla on eri kasvot ja vaihteleva ikä, viittaamassa Paraskeen käsitteenä, ”yleisparaskelaisuutena”, ei historiallisena henkilönä. Kultakaudella oikeasti elänyt Larin Paraske on tehnyt taiteilijaan syvän vaikutuksen paitsi ihailtavana ja persoonallisena kansannaisena, myös mahtavana sanataiteilijana. Larin Parasken kerrotaan hoitaneen noin 50 kasvattilasta Pietarin köyhäintalosta eripituisin ajanjaksoin, omien lastensa lisäksi. On helppo kuvitella, että pyykkiä on riittänyt ja, jotta askare olisi kevyempi, on varmasti avannolla pyykkejä huuhdelleen runolaulajan veisuu raikunut. Luovuus on aina antanut voimaa kestää arkea.
 
Maalaukset ovat vuosilta 2011–2012 ja installaatio vuodelta 2013. Installaatiota lukuun ottamatta teokset ovat olleet aiemmin esillä eri kokonaisuuksissa Jämsässä, Jyväskylässä, Helsingissä ja Tampereella.  Lisätietoa taiteilijasta www.ilonas.fi
 
 
Näyttelyyn on vapaa pääsy, taiteilijoita voi tavata lopettajaiskahveilla – TERVETULOA!
Galleria Pihatto | p. 040 680 4071 | www.e-ktaide.net/pihatto | Av. ti-pe 11–16, la–su 11–15


Yllä edessä: Puhdistus, installaatio, (lakanat, narut, pyykkipojat ja öljyvärimaalaus) 2013
___________________________________________________________________________________________


___________________________________________________________________________________________


Kuvat yllä julisteessa
vas.:Outi Aho "Herkkuhetki", pastelli ja lyijykynä 2012
oik.: Ilona Rytkönen  Sarjasta "Poika sinä olet tähti", öljyväri, 2012

 


Haalistuneet toiveet
OUTI AHO ja ILONA RYTKÖNEN
20.10–8.11.2012
avajaiset perjantaina 19.10. klo 18–20
Galleria Ronga, Tampere
 


Kahden yksityisnäyttelyn yhteinen teema pitää sisällään yksityisen näkökulman olemiseen, se ei niinkään pohdi miehisyyttä tai naiseutta sinänsä. Kiinnostavia pohdintoja aiheista ovat omat ja läheisten arkipäiväiset toiveet sekä toteutumattomien toiveiden ja ilmaan leijumaan jääneiden unelmien aiheuttamat, jopa ahdistavatkin tunteet.

Outi Aho (s.1965, kuvataiteilija, asuu Lempäälässä, työskentelee Tampereella) 
"Galleria Rongassa on esillä piirroksia, maalauksia ja suurikokoisia kollaaseja. Kollaasit perustuvat aikakauslehtien otsikoihin, joiden välittämät mielikuvat heijastavat nyky-yhteiskunnan odotuksia ja toiveita rinnastaen ne henkilökohtaisten minäkuvien kanssa. Maalauksien aiheet ovat löytyneet pienistä arjen tapahtumista, jotka yhteen koottuna rakentavat elämälle sen todellisen arvon ja merkityksen.” Lisätietoja: www.outiaho.fi

Ilona Rytkönen (s.1962, taidemaalari, asuu ja työskentelee Jämsänkoskella)
”Oma tähänastinen elämänkaareni – jossa toteutumaton haave aikoinaan synnytti rujouden mielikuvan – kaartuu sopeutumisen kautta vapautumiseen. Sarjallisissa öljyväriteoksissa hiusten lyheneminen kulkee rinnakkain vuosien ja sopeutumisen lisääntyessä. Vähäinen ja hauras hiili yhden öljyvärimaalauksen tehokeinona on yritys kuvata henkisesti tyhjentynyttä olotilaa.  Nuorten elämän ja vaihtuvien haaveiden seuraaminen on puolestaan synnyttänyt sarjan `Poika, sinä olet tähti`. Maalaukseni galleria Rongassa ovat syntyneet pääasiassa kuluneena vuonna 2012. Ne perustuvat mielikuvituksen lisäksi havaintoon ja valokuvaan, malleina on ollut henkilöitä ammattimallista sukulaisiin. Suunnitelmallisesta työskentelytavastani huolimatta sattuma on ollut ilahduttavalla tavalla läsnä: ´Hyppy tuntemattomaan´ ja ´Lento´ muuttuivat maalausprosessin edetessä ´Ainoksi´ ja ´Luolatanssiksi´. ” Lisätietoja: www.ilonas.fi


Tervetuloa!
Galleria Ronga, Rongankatu1 C 9, Tampere
www.avarataide.fi
 

NÄYTTELYARVIO Sanomalehti Keskisuomalainen 25.10. 2012:

"Outi Aho ja Ilona Rytkönen - Haalistuneet toiveet

Raisa Jäntti
25.10.2012 06:00
Jämsänkoskelaisen Ilona Rytkösen maalauksissa naisvartalot näyttävät kuoriutuvan vanhan männyn kyljestä. Maalausten tausta on siniharmaa, samaan tapaan kerroksellinen kuin puun kaarnainen kylki. Rytkönen kertoo, että maalauksissa ”hiusten lyheneminen kulkee rinnakkain vuosien ja sopeutumisen lisääntyessä”. En huomaisi hiusteemaa, ellei tätä kerrottaisi minulle. Hiukset tosiaan lyhenevät maalauksesta toiseen, mutta vain vähän.Ja kuitenkin: hiukset voivat olla niin kiinteä osa omakuvaa, että ristiselkään ulottuvien hiuksien lyhentäminen ylettymään vain lapaluihin on dramaattinen muutos. Kaikkien ei tarvitse kaivaa itseään roolien alta esiin ajamalla päänsä kokonaan kaljuksi.

Maalausten naiset ovat kasvottomia. Ruumiillisuus korostuu abstraktin taustan pinnalla: alaston nainen käpertyy itseensä, vapautuu, lopulta hyppii alastomana luolamaalausten keskellä kuin tahtoisi rikkoa vuosituhantisen kulttuurin asettamat rajat.

Miehillä sen sijaan ei muuta olekaan kuin kasvot ja ilmeet. Rytkösen miehet ovat harhakuvia, sininen sinisellä tekee maalauksista lähes trompe l’oeil -tekniikalla luotuja arkkitehtuuri-illuusioita.Hassua kyllä, naiskuvat, joissa viiva saa välillä harhailla hiilipiirroksena öljymaalauksen päällä, ovat konkreettisempia kuin tarkasti kuvatut miehet. Ehkä se johtuu tästä jaosta ruumiiseen ja ilmeisiin. Ruumiinkieli kertoo enemmän kuin toiselle valmiina tarjoiltu ilme.

Lempääläläinen Outi Aho tuo tähän kahden naisen näyttelyyn arkisemman näkökulman. Rytkösen vapautuneet, hyppivät naiset kohtaavat Ahon maalauksissa naisen munkkikahvilla, miehen museon penkillä, nuoren miehen poraamassa seinää. On punaisia poskia, lysähtänyttä ryhtiä, sellaista koettua ruumiillisuutta, jota jokainen päivämme on täynnä. Ihmiskuvan yhteenvetona toimivat Ahon valtavat kollaasit kosmetiikkamainoksista, talousuutisista ja tekniikan ihmeitä luettelevista lehdistä.Mitä löytyy, kun ihmisen kaivaa tavara- ja mainosvuoren alta esiin? Löytyykö yhtään mitään?
Galleria Ronga (Rongankatu 1 C 9, Tampere) on avoinna ti–su klo 12–18"

 Raisa Jäntti, Keskisuomalainen


________________________________________________________________________________________




   
                                 2012   
           
                        2007                                                2004

                                                                                  

Ilona Rytkönen
”Tapauksia”
joitain maalauksia viime vuosilta
6.3.–5.4.2012
Kirjaston Galleria, Kuhmoinen


Olen lähestynyt ”Tapauksia” -näyttelyni kokoamista perhealbumin selailun tyylisesti. Katsellessani vuosien varrella kartuttamaani teoskansiota ennen ripustussuunnitelman tekoa, tunsin vuoroin hellyyttä, kauhistusta, iloa ja surua. Se, minkä olin luullut joskus menestykseksi, oli nyt hassu ja kömpelö. Joku varhainen ja unohtunut teos taas sisälsikin oivalluksen, joka on edelleen käyttökelpoinen. Ilahduin, kun ”vanhentuneeksi” kokemani teos heräsi eloon kokeillessani sitä uudempien viereen. Huomasin myös joissain maalauksissa paljon samaa, jota on edelleenkin tekniikassani, vaikka olin kuvitellut muuttuneeni kovin paljon. Ikään kuin tarkastelin teiniä keski-ikäisen silmin ja löysin ilokseni jotain tuttua ja johdonmukaista. Matkalla on muutama uskalias hyppy tuntemattomaan, mutta näköjään myös paluu takaisin entisiin mielitekoihin. Näistä hypyistä on kuitenkin ollut hyötyä, vaikka ne eivät ole muuttaneet suuntaa pysyvästi. Tai niin luulen.

Yleensä näyttelyihin ovat päätyneet uusimmat työt. Kun sain kutsun Kuhmoisiin, tajusin heti hyvän mahdollisuuden katsahtaa myös taaksepäin ja tehdä päätelmiä näkemästäni. Olen tavallaan näyttelyni ensimmäinen vieras.

Tavoitteeni ”Tapauksia” -näyttelyssä on etsiä mahdollisimman toimiva matkakertomus. Toinen tarkoitus näyttelylle on tahtoni kertoa tuntemattomalle: jostain täältä olen tullut, jossain tässä olen nyt. Aikarajaus teoksille on lyhyt, n. vv. 2004–2012, kirjaston gallerian 114m2:n tilassa. Suuri osa teoksista on omista kokoelmistani, muistoja eri aikajaksoilta.

Avajaisia ei ole, mutta olen tavattavissa näyttelyssä sen viimeisenä aukiolopäivänä kiirastorstaina 5.4. klo 14–16.

Mediakuvia voi pyytää tarvittaessa osoitteesta ilona.rytkonen@gmail.com

Liitteenä neljä kuvaa eri vuosilta.

Tervetuloa!
Ilona Rytkönen
Kirjaston Galleria, Kuhmoinen, Toritie 42, Kuhmoinen
Lisätietoja: Sohvi Koskinen puh. 020 638 3114, 040 730 4660 sekä  www.ilonas.fi
Avoinna ma, ke, pe 12.00-19.00, ti, to 10.00-16.00 ja lauantai 10.00-15.00

__________________________________________________________


kuva yllä: mukana SKJL:n "Sota vai rauha?" -yhteisnäyttelyssä mm. tämä maalaukseni "Rusettiluistelija, osa 5"
 

"Sota vai rauha?"
Suomen Kuvataidejärjestöjen Liiton (SKjL) teemanäyttely

Etelä-Karjalan taidemuseo
18.2.-3.6.2012

Kristiinankatu 8-10, 53100 Lappeenranta
puh. 05-616 2256, 05-616 2261

”Äänetöntä ja näkyvää huutoa
Sota vai rauha?
Suomen Kuvataidejärjestöjen Liiton teemanäyttely
Etelä-Karjalan taidemuseo 18.2— 3.6.2012 Komean ja kuviltaan vaikuttavan kokonaisuuden on kuraattorina toiminut Sirpa Hynninen saanut kootuksi sodan ja rauhan teemoista taidemuseollemme. Kiinnostavinta töissä on niiden jyrkkä vastakohtaisuus: isot maalaukset vyöryttävät sanomaansa kaikilla tasoilla ja saavat tilan aivan kuin väräjämään.
Sodan ja ihmiselämää tuhoavan vallankäytön visuaalinen konkretisointi onnistuu, nämä maalaukset eivät pyytele anteeksi mitään, vaan huutavat sanomaansa julki.
Niiden vastapoolina on pienten ja hiljaisten teosten herkkyyteen painottuva viesti, joka vaatii katsojaa pysähtymään ja pohtimaan kohdetta. Vaikka ilmiasu on pientä ja varovaista, niiden sanoma on vähintään yhtä selkeä kuin seinänkokoisilla huutomerkeillä…” Etelä-Saimaa 9.3.2012 Seppo Paajanen

”Uutiskuvien ja sähköisen median kautta sota ja erilaiset aseelliset konfliktit tulevat visuaalisena vyörytyksenä arkipäiväämme. Vaikka elämme rauhan ajan yhteiskunnassa, on väkivallan uhka läsnä monin tavoin. Ehkä enemmän kuin koskaan ennen”.
Sirpa Hynninen, näyttelyn kuraattori


Suomen Kuvataidejärjestöjen Liiton (SKjL) teemanäyttelyn kuraattori Sirpa Hynnisen mukaan "Uutiskuvien ja sähköisen median kautta sota ja erilaiset aseelliset konfliktit tulevat visuaalisena vyörytyksenä arkipäiväämme. Vaikka elämme rauhan ajan yhteiskunnassa, on väkivallan uhka läsnä monin tavoin. Ehkä enemmän kuin koskaan ennen.
Toisen maailmansodan – erityisesti Suomen talvi- ja jatkosodan – muistot ovat meitä syvästi koskettavaa sodan kuvastoa. Sota-ajan kokeneiden tarinat ovat yhteistä menneisyyttämme. Niiden innoittamana on kirjoitettu lukuisia kirjoja, tehty elokuvia, maalauksia, veistoksia ja tilateoksia. Sodan vuoksi kotinsa menettäneiden evakoiden ja tämän päivän pakolaisten inhimillinen hätä on hyvin samanlainen. Synnyinkotiin ei ole enää paluuta.
Sota vai rauha -teemaa voi laajentaa käsittelemään yleisemmin valtaa, väkivaltaa, suvaitsevaisuutta ja ihmisoikeuksia niin yhteiskunnassa kuin arkipäivän ihmissuhteissakin. Ristiriidat voivat olla myös oman mielen sisällä tapahtuvaa kamppailua. Äänetöntä huutoa, rauhan etsintää ja sisäistä eheytymistä."
Näyttelyyn oli vapaa haku kaikilla SKjL:n jäsenyhdistyksiin kuuluvilla taiteilijoilla, joista valittiin näyttelyyn 34 taiteilijaa.
SKjL:n Sota vai rauha? näyttely on esillä Etelä-Karjalan taidemuseossa 18.2.-3.6.2012. Näyttely on avoinna ti-su klo 11-17. Näyttelyn avajaisia vietetään perjantaina 17.2.2012 klo 18.00 alkaen.

Tervetuloa!


-------------------------------------------------------------------------------------------------

julisteen yläkuva: Mikä Mies 1, Ilona Rytkönen,
julisteen alakuva: Mopomies, Outi Aho

 

”Mikä Mies” – maalauksia, piirustuksia, installaatioita
Outi Aho (alakerta) ja Ilona Rytkönen (yläkerta)
Galleria Kivipankki
11.2.–4.3.2012,

Seppolantie 7, Jämsä. Avoinna ti–su klo 12–17, vapaa pääsy


Avajaiset perjantaina 10.2.2012 klo 18–20
Näyttelyn avaa historian lehtori Janne Mäkinen Jämsän lukiosta.


Tutustuimme toisiimme ART360-koulutuksissa Tampereella 2010. Hetken keskusteltuamme totesimme, että meitä ja taiteellista toimintaamme yhdistävät samat kiinnostuksen kohteet. Idea yhteiseen näyttelyyn syntyi, kun huomasimme työstävämme toisistamme tietämättä samoja sisältöjä ja merkityksiä, kuitenkin itsenäisesti eri tekotavoilla ja materiaaleilla. Innostuimme toistemme tulkinnoista.

Helmi-maaliskuussa 2012 meillä on yksityisnäyttelyt samanaikaisesti Galleria Kivipankissa teemalla ”MIKÄ MIES”. Kumpaakin on kiinnostanut käsitellä taiteessa vähemmälle jäänyttä miesaihetta maalauksin, piirroksin ja installaatioin.

Outi kuvaa miestä sekä ilmiöiden havainnoitsijana ja aktiivisena toimijana että erilaisten tunteiden ilmaisijana. Ilona puolestaan pohtii miehen mieltä, suhtautumista työhön/työttömyyteen sekä miehen sielun sopukoissa mahdollisesti olevia aivoituksia. Esille on noussut liuta kysymyksiä: Vapauttaako työ, pitäisikö vapauttaa? Entä vapaa-aika, viekö se voimat vai antaako niitä? Näkyykö suomalaisuus päällepäin, pitäisikö näkyä? Miksi pojat leikkivät sotaleikkejä? Onko miestä helppo lukea? Mikä on romanssin väri?

Ilonan nyt nähtävinä olevat maalaukset ja installaatiot gallerian yläkerrassa ovat syntyneet vuosina 2011–2012 (yhtä lukuun ottamatta) ja ovat nyt esillä ensimmäistä kertaa. Outin tähän näyttelyyn tuomat teokset ovat syntyneet 2011–2012 ja ovat gallerian alakerrassa.

Seuraavat taiteilijoiden yksityisnäyttelyt ovat Tampereella loka-marraskuussa 2012 galleria Rongassa. Tarkempia tietoja on lähempänä ajankohtaa taiteilijoiden kotisivuilla. Helmi-kesäkuussa 2012 Ilona on mukana ainakin Lappeenrannassa Etelä-Karjalan taidemuseossa SKjL:n kutsunäyttelyssä ”Sota vai rauha?” ja Outin uusimpiin teoksiin voi tutustua esim. Pirkanmaan Taidesuunnistustapahtumassa 21.–22.4.2012  http://taidesuunnistus.net/

Taiteilijoista:
Outi Aho (Pirkka-Hämeen kuvataiteilijoista, s. 1965, asuu Lempäälässä ja työskentelee Tampereella) on koulutukseltaan taiteen maisteri Taideteollisesta korkeakoulusta. Ennen siirtymistä ammattitaiteilijaksi, Outi toimi useita vuosia tietoliikenneinsinöörinä. Hän kokee siksi myös teknologian olevan materiaalia, jonka avulla voi luoda moniulotteisia ja monimerkityksellisiä taideteoksia. Aiheet löytyvät eletystä elämästä ja arjen asioista, jotka herättävät pohtimaan nykyajan ilmiöiden suhdetta ihmisyyteen kuten tunteisiin. Mediateosten lisäksi hän piirtää, tekee kollaaseja ja maalaa öljyvärimaalauksia.  Lisätietoja ja kuvia teoksista löytyy www-sivuilta www.outiaho.fi

Ilona Rytkönen (Jyväskylän taiteilijaseurasta, s.1962, asuu ja työskentelee Jämsänkoskella) aloitti kokopäivätoimisena taidemaalarina vuonna 2004. Yksityisnäyttelyitä hänellä on ollut 18, lisäksi yhteis- ja ryhmänäyttelyitä. Oma ja muiden elämä sekä runot, laulut ja kirjallisuus ovat hänen keskeisimmät liikkeellepanijansa. Aiheet löytyvät useimmiten ihmisistä; ilmeet, eleet, liike, muistot, tunteet sekä kulttuurirajat ylittävä naiseus, miehisyys ja parisuhde ovat erityisiä kiinnostuksen kohteita. Maisemat ovat lähinnä mielentiloja. Öljyvärit, pastellit ja lyijykynä ovat hänen tärkeimmät välineensä.  Lisätietoja kotisivuilta: www.ilonas.fi

TERVETULOA!

Outi Aho ja Ilona Rytkönen, Galleria Kivipankki


 ----------------------------------------------------------------------------------------------------



Yllä: Öljyvärimaalaus ”Saavutus”, 2011

Ilona Rytkönen
”Kolmesti riisuttu – riemua ja rollotusta”
Maalauksia Galleria Art Fridassa 12.11.–8.12.2011, Korkeavuorenkatu 25, Helsinki, www.artfrida.suntuubi.com

AVAJAISET lauantaina 12.11. klo 12–16
avoinna ke 12–17, to 12–15, pe 12–17, la–su 12–16

Galleria Art Fridan näyttely on ”pienoismalli” kesällä 2011 olleesta Ilona Rytkösen laajasta yksityisnäyttelystä Jämsässä. Nähtävillä on 160 m2 laajuisesta näyttelystä keskeiset teokset Galleria Art Fridan tilassa. Pastelli- ja öljyvärimaalauksissa on tutkittavaa aihetta käsitelty laveasti kehittämällä perinteistä muotokuvamaalausta myös rehevämpään ja vapaampaan tulkintaan piirtämisen avulla. Ilona Rytkönen on uusi, mielenkiintoa herättänyt tekijä. Erityisesti hän on saanut kiitosta taitavasta viivastaan. Galleria Art Frida

Näyttelyni nimi Kolmesti riisuttu –, pitää sisällään useita merkityksiä: yhtäältä se viittaa sisällöltään konkreettiseen ja toisaalta symboliseen riisumiseen. Paljaana olo voi olla vapauttava, voimauttava ja riemukas olotila. Riisuttuna oleminen ei merkitse vain alasti olemista, vaan se voi olla pikemminkin avoimena olemista sisimmälleen, herkistymistä kuulemaan ja tuntemaan. Se voi olla myös ulkopuolelle jättävää, häpeällistä ja lopullista. Meistä näkyy aina jotain, joka on tuttua eri kulttuureissakin. Näyttelyn nimen loppuosa – riemua ja rollotusta, pitää sisällään koko olemisen tunnekirjon.

Pääasiassa maalaan öljyväreillä kankaalle, mutta pastelli ja lyijykynä ovat minulle tärkeän viivan välineitä. Kuljetan viivaa yhä enemmän myös maalauksiini. Oma ja muiden elämä sekä runot, laulut, kirjallisuus ja elokuvat ovat keskeisimmät liikkeellepanijani. Poimin aiheeni lähinnä ihmisistä; ilmeet, eleet, liike, muistot, tunteet sekä kulttuurirajat ylittävä naiseus, miehisyys ja parisuhde ovat erityisiä kiinnostuksen kohteita. Sisältö ja tunnelma ovat teoksissa ulkonäköä tärkeämpiä. Julistavuuden sijaan keskeisiä sisältöjä ovat kysymykset ja arkiset toteamukset, joista voisi keskustella. Asioiden rinnastaminen ja yhtäläisyyksien etsiminen ovat usein lähtökohtana teoksissani.

Asumiseni Kolumbiassa 1990-luvulla (3,5 vuotta) vaikuttaa työskentelyyni. Tutustuin tuolloin eteläamerikkalaisiin naisiin slummeissa ja naisten vankilassa. Tutustuin myös itseeni. Huomasin yhtymäkohtia, jotka vain korostuivat näennäisen erilaisuuden keskellä. Pelko, ihmisoikeusrikkomukset ja puute avasivat silmäni enkä ole oikein sopeutunut kumpaankaan elämäni yhteiskuntaan. Koin myös yllätyksen: Kolumbian köyhissä oloissa opin nauramaan suu auki, kovaan ääneen ja vedet silmissä. Opin myös ajan pysäyttämisen taidon ja yksittäisen hetken arvokkuuden, ”kun huomisestahan ei tiedä”. Käytän tuota taitoa hyväkseni, kun irrotan maalausaiheita elämästä, hajanaisia otoksia ohikiitävistä tilanteista.

Kiinnostava henkilö on kaikkialla maailmassa tavattava Nainen, hän, joka lapsena on kuvitellut, nuorena toivonut ja aikuisena – onnistunut? Nainen keski-iässä voi jo huokaista hetkittäin; usein siihen mennessä on löytynyt se jokin oma alue, jossa haluaa selviytyä. Mietin naisten epäreiluja mahdollisuuksia eri puolilla maailmaa, kun tarpeet ovat kuitenkin samankaltaiset. Toinen näkökulma samasta epäreiluudesta on toki lähempänä: ei jokainen suomalaisnainen ole voinut toteuttaa unelmiaan. Sosiaaliset, taloudelliset ja persoonakohtaiset esteet tuottavat helposti lakonisia, arkoja ja kykyihinsä nähden alamittaisia naisia. Historia kertoo kuitenkin mielenkiintoisista arkisista ja lujista persoonista kuten vaikkapa kulttuurihistoriamme ehkä erikoisimmasta naisesta, Larin Paraskesta.

Helsingissä Galleria Art Fridassa keskityn nyt vain naiseen, mutta työstän parhaillaan Jämsässä Galleria Kivipankin yläkerrassa helmikuussa 2012 avautuvaa miesaiheista näyttelyäni. Tuolloin talon alakerrassa on lempääläinen kuvataiteilija Outi Aho (www.outiaho.fi) ja yhteinen nimi näyttelyillemme on ´ Mikä Mies ´. Voin etsiä Miestä omasta historiastani tai maapallon toiselta puolen. Aina tuntuu löytyvän yhtäläisyyksiä, aivan kuten naisissakin. On kiinnostavaa taluttaa näitä herroja silmieni eteen tarkasteltaviksi. Ilona Rytkönen 

            Tervetuloa!
              Art Frida

Galleria ja taidelainaamo, Korkeavuorenkatu 25, 00130 Helsinki, p. 050-56 292 37
www.artfrida.suntuubi.com

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

      

Ilona Rytkönen
”Kolmesti riisuttu – riemua ja rollotusta”
maalauksia, 5.6.–26.6.2011 Galleria Kivipankki, Jämsä


 Kaikki alkoi lapsuuteni idoli Peppi Pitkätossun isoäidiksikin sopivasta voimanainen Larin Paraskesta. Nyt nähtävien maalausten innoittajana on ollut Anu Kaipaisen teos "Poimisin heliät hiekat" ja sen välittämä mielikuva vaikuttavasta kulttuuripersoonasta. Esillä on mm. muotokuva Larin Paraskesta sekä teatteriin viittaava maalaussarja "Näytelmä Parasken rooleissa", jossa kaksi naista laulaa ja kaksi kuuntelee. Kertova lauluperinne on ollut naisten luova selviytymiskeino, samalla kun on siirretty tietoa arkisista asioista seuraaville sukupolville. Mukana näyttelyssä on myös kipakka flamencolaulajatar, joka paraskemaiseen tyyliin ”antaa tulla suorat sanat kun rakkaus on loppu ja sitä on turha ihmetellä”. Aihemaailma siis kurkottaa myös suomalaisista espanjalaisiin naisiin, jolloin teoksen sisältö painottaa kansainvälistä sisaruutta.

Parasken laulut taustoittavat teosten keskeisimpiä lähtökohtia, kuten: keho (”ei ole poset punaiset, tulin vanhaks varrain, akaks aikaseen”), liike(”nyt myö leikki lyötäne, tantsuu tallajaltane”) ja yhteisöllisyys (”tulkaa tytöt kokolle, vanhat ämmät valkialle”). Mielenmaisemat tuovat puolestaan lepoa silmille ja korville (”mie vaan kylvin kyynelillä, kun puhelin Jumalan puille”). Tekstejä on nähtävillä maalausten vierellä, mutta niitä ei tarvitse välttämättä lukea.
Käsittelen aihettani laveasti perinteisistä muotokuvamaalauksista rehevämpään ja vapaampaan tulkintaan pastelleilla ja öljyväreillä. Naisia on esillä eri kuvakulmista ja tunnelmista. Mukana on myös huhti – toukokuussa Jyväskylän taidemuseossa oleva alastonmaalaus "Saavutus". Alastomuus ja vähäpukeisuus maalauksissani ovat rooleista riisuttuna olemisen symboli: itsetarkastelua, pysähtymistä ja epätäydellisen hyväksymistä. Näistä aineksista syntyy näyttelyn nimi "Kolmesti riisuttu – riemua ja rollotusta".
Kivipankin laaja taidenäyttely on 17. oma näyttelyni, nyt koottu teoksista vuosilta 2009–2011. Näyttelyn kuratoi taidekriitikko Hannu Castrén.
Avajaiset sunnuntaina 5.6.2011 klo 15, TERVETULOA!


 Lisätietoja: Galleria Kivipankki, Seppolantie 7, Jämsä, p.0206382342

  ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------




kuva yllä:Keltainen flamenco, öljyväri, 2009

Ilona Rytkönen
”Keltainen flamenco”
29.1.–19.2.2010
Taidekeskus Ahjo, Kytö-tila, Joensuu

Tutustuminen 1990-luvulla eteläamerikkalaisiin naisiin slummeissa ja naisten vankilassa havahdutti minut. Huomasin jonkinlaisen yleisnaiseuden, joka vain korostui näennäisen erilaisuuden keskellä: eri kulttuureissa naisilla on samat perustarpeet ja monet keinot ilmaista itseään, kuten vaikkapa Espanjassa flamencolaulu ja -tanssi. ”Keltainen flamenco” -näyttely koostuu öljyvärimaalauksista, joissa tarkastelen flamencoa suomalaisin silmin ja tuntein. Maalauksissa on tanssijoita, mutta myös flamencolaulun tarinoita. Kuvien lapset ovat meitä pontevia suomalaisia unelmineen – flamencolaulunaiheita olemme kaikki. Ei tarvitse osata tanssia (mitään), jotta voisi tuntea, koska näyttelyn sisältö ei ole flamenco, vaan inhimilliset tunteet.

Jo pitkään minua on kiinnostanut kaksi erilaista naistyyppiä: vuosisadanvaihteen karjalaisitkijänainen, runonlaulaja Larin Paraske suomalaisena voimahahmona sekä perinteinen flamencotanssijatar sensuellin punaisena, aggressiivisen keltaisena ja viipyilevän sinisenä hahmona. Naisia yhdistää intohimo ja alkukantainen luovuus, jolla he ilmaisevat tunteitaan: toinen itkee, toinen tanssii - molemmat itkevät ja tanssivat. Tunnen itse kuuluvani molempiin ryhmiin. Taidekeskus Ahjossa käsittelen vain flamencoaihetta, mutta 5.–26.6. 2011 Jämsän Galleria Kivipankissa tuon näyttelysaliin myös Parasken.

Flamencoon tutustuin Espanjassa v.2008. Flamencotyylilajeista kiinnostavin on bulerías, joka sisältää laajan tunnekirjon herjasta ihailuun, pilailusta pilkkaan ja riemusta suruun. Flamenco-teoskokonaisuus sisältää sekä maalauksia että lainattuja tekstejä. Luvan tekstien käyttöön olen saanut kustannusosakeyhtiö Likeltä sekä suomentajilta. En kuvita tekstejä vaan pikemminkin tekstit sanoittavat yhden säkeistön kuvaani. Tekstit eivät paikkaa tai selitä maalauksiani, joten niiden lukeminen ei ole välttämätöntä. Niiden on tarkoitus auttaa samaistumaan kuvan teemaan. Toisin sanoen, jos katsoja näkee espanjankielistä tekstiä, vaikkei ymmärtäisikään sitä, hän voisi saada visuaalisesti vihjeen omille tunteilleen. Espanjankieli on itselleni henkilökohtaisesti merkittävä Etelä-Amerikassa asumieni vuosien takia. Suomennoksella olen halunnut nostaa sisällön esiin. Irrotan tekstit alkuperäisistä yhteyksistään ja annan ajatusten ja tunteiden vapaasti assosioitua. Ensin on ollut kuva, myöhemmin rinnalle on päätynyt teksti. Erityistä iloa tuo tekstien ja kuvien synnyttämä outous ja moniselitteisyys kuten: ”Heitit minua sitruunalla ja se osui otsaani”. 


Ilona Rytkönen (s.1962, asuu ja työskentelee Jämsänkoskella) aloitti taidemaalarin ammatin vuonna 2004 Oriveden opiston kuvataidelinjan jälkeen. Hän on suorittanut opintoja Taideteollisen korkeakoulun avoimessa yliopistossa, Vapaassa Taidekoulussa, Pekka Halosen akatemiassa sekä useita muita taiteen kursseja vuodesta 1978 lähtien.
Rytkönen maalaa pääasiassa öljyväreillä kankaalle, ajoittain myös pastelleilla paperille. Maalauksin hän ottaa puheenvuoron, koska taideareena on hänen näyttämönsä tulla nähdyksi, tulla kuulluksi. Oma ja muiden elämä sekä runot, laulut ja kirjallisuus ovat hänen keskeisimmät liikkeellepanijansa. Hän poimii aiheensa lähinnä ihmisistä; ilmeet, eleet, liike, muistot, tunteet sekä kulttuurirajat ylittävä naiseus ja parisuhde ovat erityisiä kiinnostuksen kohteita. Myös Rytkösen asuinvuodet Kolumbiassa välittyvät hänen teoksistaan. Latinojen tapa elää tässä hetkessä muovasi Rytkösen ajattelua: työskennellessään hän irrottaa maalausaiheet elämästä kuin hajanaisina otoksina ohikiitävistä tilanteista ja nostaa arvokkaana esiin yksittäisen hetken. Ilona Rytkösellä on ollut vuodesta 2003 lähtien useita yksityisnäyttelyitä mm. Helsingissä, Porissa, Keravalla, Jämsässä ja Jämsänkoskella. Jämsänkosken kulttuuripalkinnon hän sai v. 2008. Uusia näyttelyitä on tulossa mm. v. 2011 Jämsän Galleria Kivipankkiin.


Lisätietoja: Taidekeskus Ahjo, Kirkkokatu 23, Joensuu, p.050 5526 701, www.taidekeskusahjo.net